Kirvansukuiset (Sternorrhyncha) on nivelkärsäisten alalahko[2]. Kaikki siihen kuuluvat lajit ovat pieniä kasvien nesteitä imukärsällään imeviä hyönteisiä. Huomattavan monet ovat merkittäviä viljelysten tuhohyönteisiä.
Kirvansukuiset eroavat toisistaan huomattavasti ulkomuodoltaan, mutta yhteistä niillä kaikille on passiivisuus. Kirvoilla ja kempeillä on pitkät tuntosarvet, ja ne muistuttavat ulkonäöltään melko paljon samaan lahkoon kuuluvia luteita ja kaskaita. Jauhiaisista puolestaan tulee ehkä ensimmäisenä mieleen pikkuriikkinen perhonen. Kilpikirvat puolestaan ovat erittäin lyhytikäisiä koiraita lukuun ottamatta jalattomia ja siivettömiä. Kun kilpikirvanaaras löytää ravintokasvin varrelta sopivan paikan, se kiinnittyy kasvin varteen, muodostaa itselleen kuperan suojakuoren eikä enää ikinä liiku. Kirvansukuisten elinkiertoon liittyy usein monimutkaisia vaiheita, joissa yksilöt esiintyvät siivellisinä tai siivettöminä, vaihtavat ravintokasvia tai lisääntyvät neitseellisesti.[3][4][5]
Kirvansukuiset viihtyvät ryhminä, ja etenkin lehtikirvoilla esiintyy sosiaalista käyttäytymistä muurahaisten kanssa. Eräitä kilpikirvalajeja kasvatetaan kokenilli-väriaineen ja sellakan tuotantoon.
Kirvansukuiset (Sternorrhyncha) on nivelkärsäisten alalahko. Kaikki siihen kuuluvat lajit ovat pieniä kasvien nesteitä imukärsällään imeviä hyönteisiä. Huomattavan monet ovat merkittäviä viljelysten tuhohyönteisiä.
Kirvansukuiset eroavat toisistaan huomattavasti ulkomuodoltaan, mutta yhteistä niillä kaikille on passiivisuus. Kirvoilla ja kempeillä on pitkät tuntosarvet, ja ne muistuttavat ulkonäöltään melko paljon samaan lahkoon kuuluvia luteita ja kaskaita. Jauhiaisista puolestaan tulee ehkä ensimmäisenä mieleen pikkuriikkinen perhonen. Kilpikirvat puolestaan ovat erittäin lyhytikäisiä koiraita lukuun ottamatta jalattomia ja siivettömiä. Kun kilpikirvanaaras löytää ravintokasvin varrelta sopivan paikan, se kiinnittyy kasvin varteen, muodostaa itselleen kuperan suojakuoren eikä enää ikinä liiku. Kirvansukuisten elinkiertoon liittyy usein monimutkaisia vaiheita, joissa yksilöt esiintyvät siivellisinä tai siivettöminä, vaihtavat ravintokasvia tai lisääntyvät neitseellisesti.
Kirvansukuiset viihtyvät ryhminä, ja etenkin lehtikirvoilla esiintyy sosiaalista käyttäytymistä muurahaisten kanssa. Eräitä kilpikirvalajeja kasvatetaan kokenilli-väriaineen ja sellakan tuotantoon.
