Kalvaspiippo (Luzula pallescens, aikaisemmin Luzula pallidula) on vihviläkasvien (Juncaceae) heimoon ja piippojen (Luzula) sukuun kuuluva kasvilaji.
Kalvaspiippo kasvaa löyhinä mättäinä, joissa monia yksilöitä kasvaa lähekkäin. Kalvaspiipolla on lyhyt juurakko, eikä se muodosta rönsyjä. Sen varret voivat kasvaa noin 30 senttimetriä korkeiksi ja lehdet noin 3 millimetriä leveiksi. Lehdet ovat myös tasaiset ja reunoiltaan karvaiset. Kalvaspiipon kukinto on monesta tähkämäisestä osakukinnosta muodostuva kokonaisuus varren päässä. Kalvaspiippo kukkii touko–kesäkuussa.[1]
Muista piippolajeista kalvaspiippo muistuttaa eniten nurmipiippoa (Luzula multiflora).[1]
Kalvaspiippo kasvaa kosteahkolla, heinikkoisella maaperällä.[1]
Suomessa kalvaspiippoa kasvaa lähes koko maassa[2].
Kalvaspiippo (Luzula pallescens, aikaisemmin Luzula pallidula) on vihviläkasvien (Juncaceae) heimoon ja piippojen (Luzula) sukuun kuuluva kasvilaji.
Kalvaspiippo kasvaa löyhinä mättäinä, joissa monia yksilöitä kasvaa lähekkäin. Kalvaspiipolla on lyhyt juurakko, eikä se muodosta rönsyjä. Sen varret voivat kasvaa noin 30 senttimetriä korkeiksi ja lehdet noin 3 millimetriä leveiksi. Lehdet ovat myös tasaiset ja reunoiltaan karvaiset. Kalvaspiipon kukinto on monesta tähkämäisestä osakukinnosta muodostuva kokonaisuus varren päässä. Kalvaspiippo kukkii touko–kesäkuussa.
Muista piippolajeista kalvaspiippo muistuttaa eniten nurmipiippoa (Luzula multiflora).
Kalvaspiippo kasvaa kosteahkolla, heinikkoisella maaperällä.
Suomessa kalvaspiippoa kasvaa lähes koko maassa.
