Tunturipiippo (Luzula wahlenbergii) on vihviläkasvien (Juncaceae) heimoon ja piippojen (Luzula) sukuun kuuluva monivuotinen kasvilaji. Tunturipiippo muistuttaa röyhypiippoa (Luzula parviflora), mutta lajit ovat erotettavissa toisistaan kasvin koon sekä lehtien ulkonäön perusteella.[2]
Tunturipiippo voi kasvaa noin 30 cm korkeaksi ja on kasvutavaltaan mätästävä. Varsien tyvilehdet ovat 3–5 mm leveitä ja kaljuja, mutta nuorien lehtien reunat ovat kuitenkin harvakarvaiset. Varsissa on vain yksi tai kaksi varsilehteä, jotka ovat neulamaisia ja kaljuja. Tunturipiipon kukat sijaitsevat varren päässä terttua muistuttavana rykelmänä, ja kukinnon tukilehti on karvareunainen.[2]
Tunturipiippo kasvaa tunturien rinteillä, yleensä kosteilla kasvupaikoilla[2]. Suomessa tunturipiippoa tavataan lähes pelkästään Kilpisjärven seudulla, mutta monia vanhoja sekä muutamia uudempiakin havaintoja on myös Utsjoen ja Inarin alueilta[3].
Tunturipiipon tieteellisen nimen lajinimi (wahlenbergii) viittaa ruotsalaiseen kasvitieteilijään ja professoriin Göran Wahlenbergiin.[2]
Tunturipiippo (Luzula wahlenbergii) on vihviläkasvien (Juncaceae) heimoon ja piippojen (Luzula) sukuun kuuluva monivuotinen kasvilaji. Tunturipiippo muistuttaa röyhypiippoa (Luzula parviflora), mutta lajit ovat erotettavissa toisistaan kasvin koon sekä lehtien ulkonäön perusteella.
Tunturipiippo voi kasvaa noin 30 cm korkeaksi ja on kasvutavaltaan mätästävä. Varsien tyvilehdet ovat 3–5 mm leveitä ja kaljuja, mutta nuorien lehtien reunat ovat kuitenkin harvakarvaiset. Varsissa on vain yksi tai kaksi varsilehteä, jotka ovat neulamaisia ja kaljuja. Tunturipiipon kukat sijaitsevat varren päässä terttua muistuttavana rykelmänä, ja kukinnon tukilehti on karvareunainen.
Tunturipiippo kasvaa tunturien rinteillä, yleensä kosteilla kasvupaikoilla. Suomessa tunturipiippoa tavataan lähes pelkästään Kilpisjärven seudulla, mutta monia vanhoja sekä muutamia uudempiakin havaintoja on myös Utsjoen ja Inarin alueilta.
Tunturipiipon tieteellisen nimen lajinimi (wahlenbergii) viittaa ruotsalaiseen kasvitieteilijään ja professoriin Göran Wahlenbergiin.
