Selkäuimari (ent. selkäuimarimonni) (Synodontis nigriventris) on ripsimonneihin kuuluva kala, jonka merkillepantavin piirre on tapa uida vatsa ylöspäin.
Selkäuimari on yleensä 7–10 senttimetrin mittainen.[2]
Selkäuimari on kotoisin Kongo-joen alueelta Afrikasta.
Selkäuimari ui nimensä mukaisesti vatsa ylöspäin. Tämän tavan uskotaan kehittyneen helpottamaan ravinnon saamista kelluslehtisten kasvien ja vedenalaisten juurakoiden alta. Selkäuimarimonni viihtyy parvissa. Yksin siitä tulee hyvin arka. Se ei kiusaa muita kaloja, mutta ei viihdy aggressiivisten asuinkumppanien seurassa.
Kutuaikana selkäuimarimonnit munivat kuoppaan tai onkaloon ja vahtivat munia yhdessä. Poikaset, jotka kuoriutuvat noin viikon kuluttua munimisesta uivat aluksi normaalisti, mutta omaksuvat pian ylösalaisen asennon.
Veden pH-arvon tulee olla 6,0–8,0 ja lämpötilan 22–26 °C. Veden pitää olla pehmeää tai keskikovaa (alle 15°dH). Akvaarion vähimmäiskoko pienelle parvelle on 120 litraa. Ripsimonni on parvikala, ja sitä tulisi pitää vähintään 5 yksilön parvissa. Se on hyvin arka yksin tai liian pienessä ryhmässä.[2]
Selkäuimarimonnin pääravintoa ovat pienet selkärangattomat, joita se etsii esimerkiksi vesikasvien lehtien ja uppotukkien alta. Akvaariossa sille kelpaavat kaikenlaiset hiutaleet ja tabletit, sillä se liikkuu kaikissa vesikerroksissa. Eläviä tai pakastettuja hyönteisiä olisi hyvä antaa silloin tällöin.
Selkäuimari (ent. selkäuimarimonni) (Synodontis nigriventris) on ripsimonneihin kuuluva kala, jonka merkillepantavin piirre on tapa uida vatsa ylöspäin.
