Pihakurjenpolvi eli matalakurjenpolvi (Geranium pusillum) on kurjenpolvien (Geranium) sukuun kuuluva yksivuotinen kasvilaji. Se muistuttaa paljolti pehmytkurjenpolvea (Geranium molle), mutta eroaa siitä muun muassa varsien erilaisen karvoituksen perusteella.[1]
Pihakurjenpolvi on pienikokoinen, ja sen varret ovat lyhytkarvaisia sekä maanmyötäisiä tai kohenevia. Lehdet ovat melko syvään liuskoittuneet ja ovat muodoltaan sormijakoisia tai sormiosaisia. Pihakurjenpolvi kukkii läpi kesän toukokuusta syyskuulle, ja sen kukat ovat viisilukuisia, pieniä sekä vaaleanpunaisia. Kukissa on viisi tavallista hedettä sekä viisi sellaista hedettä, joiden päissä ei ole pontta. Terälehdet ovat lyhyitä, suunnilleen verholehtien pituisia, ja tyveltä ristissä. Pihakurjenpolven hedelmä on pitkulainen, yleensä noin 2 mm pitkä, lohkohedelmä.[1]
Pihakurjenpolvi kasvaa erilaisilla kuivilla paikoilla, kuten kalliohyllyillä, mäenrinteillä, pelloilla sekä joutomailla[1]. Suomessa pihakurjenpolvea kasvaa lähinnä vain Ahvenanmaalla, lounaissaaristossa sekä aivan lounaisimmalla rannikolla[2]. Monia havaintoja pihakurjenpolvesta on kuitenkin muualtakin maasta Oulun eteläpuolelta sekä yksi yli 50 vuotta vanha havainto Inarista[2]. Etelä-Ruotsissa pihakurjenpolvi on melko yleinen[1].
Pihakurjenpolvi eli matalakurjenpolvi (Geranium pusillum) on kurjenpolvien (Geranium) sukuun kuuluva yksivuotinen kasvilaji. Se muistuttaa paljolti pehmytkurjenpolvea (Geranium molle), mutta eroaa siitä muun muassa varsien erilaisen karvoituksen perusteella.
Pihakurjenpolvi on pienikokoinen, ja sen varret ovat lyhytkarvaisia sekä maanmyötäisiä tai kohenevia. Lehdet ovat melko syvään liuskoittuneet ja ovat muodoltaan sormijakoisia tai sormiosaisia. Pihakurjenpolvi kukkii läpi kesän toukokuusta syyskuulle, ja sen kukat ovat viisilukuisia, pieniä sekä vaaleanpunaisia. Kukissa on viisi tavallista hedettä sekä viisi sellaista hedettä, joiden päissä ei ole pontta. Terälehdet ovat lyhyitä, suunnilleen verholehtien pituisia, ja tyveltä ristissä. Pihakurjenpolven hedelmä on pitkulainen, yleensä noin 2 mm pitkä, lohkohedelmä.
Pihakurjenpolvi kasvaa erilaisilla kuivilla paikoilla, kuten kalliohyllyillä, mäenrinteillä, pelloilla sekä joutomailla. Suomessa pihakurjenpolvea kasvaa lähinnä vain Ahvenanmaalla, lounaissaaristossa sekä aivan lounaisimmalla rannikolla. Monia havaintoja pihakurjenpolvesta on kuitenkin muualtakin maasta Oulun eteläpuolelta sekä yksi yli 50 vuotta vanha havainto Inarista. Etelä-Ruotsissa pihakurjenpolvi on melko yleinen.
