Voipuu tai karite (Vitellaria paradoxa) on sapotillakasvien (Sapotaceae) heimoon kuuluva puulaji, joka kasvaa Länsi- ja Keski-Afrikassa. Se on sukunsa ainoa laji. Voipuun siemeniä kutsutaan usein karitepähkinöiksi, vaikka ne eivät olekaan varsinaisia pähkinöitä. Siemenistä valmistetaan karitevoita, jota käytetään kosmetiikassa ja elintarvikkeena.[3]
Voipuu on pienehkö puu, joka kasvaa tavallisesti noin 10–15 metriä korkeaksi. Se voi kasvaa suurimmillaan noin 25 metriä korkeaksi ja rungon läpimitaltaan noin metrin levyiseksi.[4] Latvus on yleensä pyöreähkö. Kaarna on paksua ja pitkittäin syvän uurteista. Puu tuottaa paksua valkoista maitiaisnestettä.[4]
Lehdet ovat asettuneet kierteisesti versojen kärkiin. Lehtilavat ovat pitkänpyöreitä, 12–25 senttimetriä pitkiä, 4–7 senttimetriä leveitä ja aaltolaitaisia. Lehdet ovat aluksi puhjetessaan ruskeanpunaisen karvapeitteisiä ja myöhemmin tummanvihreitä, kaljuja ja nahkeapintaisia. Lehtiruodit ovat 5–15 senttimetriä pitkiä.[4]
Kukinnot kehittyvät lehtihankoihin. Kukinnossa on tavallisesti 30–40 kukkaa, joskus enemmänkin. Kukat ovat kaksineuvoisia ja hyönteispölytteisiä. Terälehtiä on yleensä kahdeksan.[5] Kukat ovat 1,5 senttimetriä halkaisijaltaan ja väriltään valkoisia tai kellertävän valkoisia. Kukkia ympäröivät kalvomaiset ruskeat esilehdet, jotka varisevat ennen kukkien aukeamista.[4]
Hedelmä on soikea 5–8 senttimetriä pitkä ja 3–4 cm leveä väriltään keltainen tai keltavihreä marja. Hedelmissä on tavallisesti vain yksi soikea tai pyöreähkö siemen, jota usein kutsutaan pähkinäksi. Siementä ympäröi hauraus kiiltäväpintainen siemenkuori. Monet linnut ja nisäkkäät syövät puun makeita hedelmiä ja levittävät siten siemeniä.[4] Hedelmien kypsyminen kestää 4–6 kuukautta.[4] Voipuu alkaa kantaa hedelmää 15–20 vuoden iässä.[3]
Voipuu kasvaa villinä Länsi-Afrikan savannialueella. Sitä kasvaa noin 500–700 kilometrin levyisellä vyöhykkeellä Senegalista Sudaniin ja Etiopian sekä Uganda läntisiin osiin. Se on mantereen sisäosien kasvi, ja vain Nigeriassa ja Ghanassa sen kasvualueet ulottuvat alle 50 kilometrin päähän Guineanlahden rannikolta.[5] Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto luokittelee voipuun vaarantuneeksi. Lajin suurimmat uhat ovat sen laajamittainen käyttö ja elinympäristöjen heikentyminen.[2]
Voipuu on lähinnä trooppisten savannien laji. Sitä kasvaa 100–600 metrin korkeudella merenpinnasta. Sen elinalueiden vuoden keskimääräinen lämpötila on 25–29 °C. Laji viihtyy hiekkaisilla ja savisilla mailla.[4]
Voipuun siemenistä puristettu karitevoi on yksi merkittävimpiä läntisessä Afrikassa käytettyjä kasvirasvoja. Karitevoi muistuttaa koostumukseltaan palmuöljyä, mutta voipuuta voidaan kasvattaa selvästi kuivemmilla alueilla kuin öljypalmua. Nykyään karitevoita käytetään laajalti muuallakin maailmassa sekä ruoka-aineena että kosmetiikan ja hygieniatuotteiden raaka-aineena. Myös hedelmän maltoa käytetään ihmisravintona.[4]
Karitevoita ja muita puusta tehtyjä valmisteita on käytetty perinteisesti lääkinnässä. Useita kasvin osia on myös käytetty kotieläinten rehuna. Kasvin maitiaisnesteestä on valmistettu liimaa. Puuta on lisäksi käytetty puutavarana ja polttopuuna.[4]
Voipuu tai karite (Vitellaria paradoxa) on sapotillakasvien (Sapotaceae) heimoon kuuluva puulaji, joka kasvaa Länsi- ja Keski-Afrikassa. Se on sukunsa ainoa laji. Voipuun siemeniä kutsutaan usein karitepähkinöiksi, vaikka ne eivät olekaan varsinaisia pähkinöitä. Siemenistä valmistetaan karitevoita, jota käytetään kosmetiikassa ja elintarvikkeena.
