Noni (Morinda citrifolia) on Morinda-sukuun kuuluva matarakasvi.
Noni kasvaa pensasmaisena tai pienenä puuna. Pisimmillään noni voi kasvaa 9 metrin korkuiseksi. Täysikasvuinen nonikasvi voi tuottaa jopa satoja kiloja hedelmiä kuukaudessa vuoden ympäri. Nonin kukat ovat pieniä ja valkoisia. Hedelmät ovat soikeita ja noin perunan kokoisia. Kypsä hedelmä haisee voimakkaasti epämiellyttävälle ja maistuu kitkerältä. Maustaan ja hajustaan huolimatta nonihedelmää voi käyttää ravintona.
Noni on levinnyt alkuperäiseltä kasvualueeltaan Kaakkois-Aasiasta aina Polynesian saaristoon saakka. Sitä kasvaa myös Länsi-Intiassa ja Etelä-Amerikassa.
Noni kasvaa varjoisissa metsissä ja avoimilla kivisillä tai hiekkaisilla rannoilla.
Nonia on käytetty kansanparantajien rohtona Kiinassa, Intiassa, Tahitilla ja Havaijilla. Nykyään nonihedelmästä tehdään muun muassa mehua. Markkinoilla olleet kapselit ovat maahantuontikiellossa.[1]
Nonin usein väitetään auttavan hyvin moniin sairauksiin, mutta tieteellistä näyttöä tästä ei ole. Nonista on tehty laboratorio- ja eläinkokeita, joissa on havaittu joitain positiivisia vaikutuksia. Ihmisille tehtävät testit ovat käynnissä.[2].
Vuonna 2005 kaksi tieteellistä julkaisua raportoi terveystuotteiden käyttöön liittyneen maksatulehduksen. [3][4] Tämän seurauksena Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto aloitti maksatulehdustapausten seulonnan niiden ja terveystuotteiden välisen yhteyden selvittämiseksi.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA ei ole löytänyt näyttöä noni-mehun nauttimisen yhteydestä maksatulehdukseen. EU:n komissio oli pyytänyt asiasta tieteellistä arviointia. EFSA ei ottanut kantaa terveysväittämien oikeellisuuteen[5]
Ainakin osa yrityksistä myy tuotteitaan verkostomarkkinoinnilla. Nonia myydään myös joissakin luontaistuotekaupoissa.
Noni-hedelmämehut olivat Suomessa kiellettyjä 26. marraskuuta 1998 – 4. elokuuta 2003. Tuote kiellettiin, koska eräät jälleenmyyjät markkinoivat sitä Elintarvikelain (361/1995) 6 §:n vastaisin terveysväittein ja harhaanjohtavin tiedoin ja tuote tuli arvioida EU:n uuselintarvikkeita ja elintarvikkeiden uusia ainesosia koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (258/1997) mukaisesti. Noni-hedelmämehu sai EU:n hyväksynnän elintarvikkeena ja koska markkinointia korjattiin, sai tuotetta jälleen myydä Suomessa. EU:n elintarvikealan tiedekomitea mainitsee lausunnossaan, että sille toimitetuista tiedoista ja käytettävissä olleesta aineistosta ei käy ilmi mitään näyttöä siitä, että ”noni-mehusta” olisi muihin hedelmämehuihin verrattuna erityistä hyötyä terveyden kannalta. Elintarvikeviraston päätöksen mukaan Nonin markkinoinnissa ei saa väittää, että tuotteella olisi sairautta ehkäiseviä, hoitavia tai parantavia vaikutuksia. [6] [7]
Yhdysvaltojen ruoka- ja terveysvirasto FDA on kieltänyt markkinoimasta nonia terveysväittämillä.[8]
Nonissa on muun muassa limoneenia, betasitosterolia, elaidihappoa, eugenolia, gentisinihappoa, linoleiinihappoa, oleiinihappoa, skopoletiiniä ja ursolihappoa. Lisäksi siinä on runsaasti polysakkarideja.
Noni (Morinda citrifolia) on Morinda-sukuun kuuluva matarakasvi.
