Vampyyrimatkija (Mimus macdonaldi) on pienellä Galápagossaariin kuuluvalla Españolan saarella elävä matkijoihin kuuluva varpuslintu. Vampyyrimatkija on yksi niistä lintulajeista, jotka Charles Darwin löysi matkoillaan.
Kooltaan vampyyrimatkija on noin 28 cm. Päästään, selästään ja siivistään laji on harmahtavan ruskean kirjava. Pyrstö on pitkä ja tumma. Vampyyrimatkijan vatsa on väritykseltään vaalean harmaa. [2] Vampyyrimatkijan nokka on huomattavasti pidempi kuin millään muulla sen lähisukulaisilla darwinimatkijalajeilla.[3] Silmiä ympäröi musta täplä. Lintu on taitava laulamaan.[2]
Vampyyrimatkijan elinympäristöä ovat kuivat alankometsät ja pensaikkomaat. Laji luokitellaan vaarantuneeksi sen erittäin pienen elinalueen vuoksi. Vampyyrimatkijakannan kooksi arvioidaan 1 000–2 500 yksilöä. Pienen elinalueet lisäksi lajin säilymistä uhkaavat rottalajit. [2]
Pesimäajan ulkopuolella vampyyrimatkijat elävät noin 40 yksilön parvissa. Pesimäaikana maaliskuusta huhtikuuhun linnut muodostavat yhdeksän aikuisen yksilön yhteispesiä. Naaras munii pesimäkerralla vain yhden munan. [2]
Vampyyrimatkijan ravinto koostuu pääasiassa merilintujen munista ja raadoista. [2] Erityisesti laji syö galapagosinalbatrossin (Diomedea irrorata), sinijalkasuulan (Sula nebouxii) ja naamiosuulan (Sula dactylatra) munia. [3]
Vampyyrimatkija (Mimus macdonaldi) on pienellä Galápagossaariin kuuluvalla Españolan saarella elävä matkijoihin kuuluva varpuslintu. Vampyyrimatkija on yksi niistä lintulajeista, jotka Charles Darwin löysi matkoillaan.
