nomes no trilho de navegação
Täpiksirts (Tetrix bipunctata) sihktiivaliste seltsi kuuluv putukaliik.
Eestis arvukas ja levinud liik.[1]
Täpiksirts (Tetrix bipunctata) sihktiivaliste seltsi kuuluv putukaliik.
Eestis arvukas ja levinud liik.
Nummiokasirkka (Tetrix bipunctata) on yleinen, pieni ja rotevanoloinen okasirkkalaji. Yhdessä rantaokasirkan kanssa se on Suomen yleisimpiä okasirkkoja ja Suomessa sukunsa selvästi laajimmalle levinnyt laji.
Nummiokasirkka on pieni, vain 8–12 mm:n pituinen, mutta silmiinpistävän tukevarakenteinen okasirkka. Se on väritykseltään ruskeansävyinen, mutta värisävy vaihtelee yksilöittäin hyvin paljon vaaleanruskeasta tummanharmaaseen. Muiden okasirkkojen tapaan keskiruumiin selkäpuoli ulottuu pitkälle takaruumiin päälle ulottuen suunnilleen takaruumiin kärjen tasalle ja sen reunoilla erottuvat yleensä laajat mustanruskeat laikut. Selän keskellä on voimakas pitkittäissuuntainen harjanne ja sen alkupää heti pään takana on terävästi ulkoneva. Tuntosarvet ovat lyhyet ja tukevat ja niiden keskimmäiset jaokkeet ovat noin kaksi kertaa leveytensä pituiset. Takimmaisen raajaparin reidet ovat leveät ja niillä on pituutta alle kolme kertaa leveyden verran.[1]
Keski-Euroopassa nummiokasirkka muodostaa lajikompleksin Tetrix kraussi -nimisen okasirkan kanssa ja niiden levinneisyydet menevät hieman päällekkäin. Toistaiseksi ei ole selvää, ovatko nummiokasirkka ja T. kraussi erillisiä lajeja vai onko T. kraussi nummiokasirkan alalaji.[2][3]
Lajin levinneisyysalue ulottuu itäisestä Euroopasta ja Skandinaviasta Kiinaan saakka. Läntisessä ja eteläisessä Euroopassa se on vain paikoittainen. Suomessa nummiokasirkkaa tavataan yleisenä koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.[1]
Nummiokasirkka suosii kuivia ja lämpimiä ketoja, tienpientareita ja kallioisia paikkoja. Erityisen mieluisaa ympäristöä ovat hiekkapohjaiset alueet.[1] Ravinnokseen ne käyttävät eläviä ja kuihtuneita kasvinosia, sammalia ja jäkäliä.[4]
Okasirkoille ominaiseen tapaan laji ei tuota ääntä. Naaras munii maahan ja toukat kehittyvät aikuisiksi syksyyn mennessä. Talvehtiminen tapahtuu aikuisena ja sirkat pariutuvat vasta seuraavana keväänä. Keski-Euroopassa lajin tiedetään aikakin joskus talvehtivan ensimmäisen talven toukkana ja toisen aikuisena.[1]
Nummiokasirkka (Tetrix bipunctata) on yleinen, pieni ja rotevanoloinen okasirkkalaji. Yhdessä rantaokasirkan kanssa se on Suomen yleisimpiä okasirkkoja ja Suomessa sukunsa selvästi laajimmalle levinnyt laji.
Tetrix bipunctata est une espèce d'insectes orthoptères de la famille des Tetrigidae[1]. Elle est appelée Tétrix des sables ou Tétrix calcicole ou Criquet à capuchon.
Cette espèce boréo-subalpine se rencontre de l'Europe occidentale à la Corée[1].
En France, elle est signalée dans les départements de l'est, du Bas-Rhin à la Savoie, les Ardennes, l'Yonne, la Haute-Saône, l'Isère et la Drôme.
Ce tétrix est xérophile, il fréquente les lieux sablonneux, les pelouses sèches, les endroits rocailleux, les éboulis jusqu'à une altitude de 3 000 mètres environ.
L'adulte mesure de 8 à 11 mm; ses couleurs et les dessins varient très fort; la plupart de ces criquets portent sur le pronotum deux taches noires ou grises (d'où le nom scientifique de l'espèce).
Cette espèce a été décrite sous le protonyme Gryllus bipunctatus par Linné en 1758.
Tetrix bipunctata est une espèce d'insectes orthoptères de la famille des Tetrigidae. Elle est appelée Tétrix des sables ou Tétrix calcicole ou Criquet à capuchon.
Dvitaškis šokliukas (lot. Tetrix bipunctata, vok. Zweipunkt-Dornschrecke, angl. Two-spotted Groundhopper) – šokliukų šeimos rūšis. Paplitęs Europoje, Azijoje. Lietuvoje nedažnas, bet aptinkamas beveik visur, kur yra tinkamų buveinių.
Žiogas nedidelis, 8-11 mm ilgio, rudai, pilkai margas, tvirtai sudėtas, priešnugarėlė praplatėjusi. Sparnai trumpi, dėl to dažniausiai skraidyti negali. Užpakalinės kojos stiprios, dėl to gerai šokinėja. Patinai gali čirpti kojomis trindami į antsparnius.
Žiogas augalėdis, maitinasi samanomis, dumbliais, detritu, taip pat žemomis žolėmis. Buveinė – aptinkamas sauspievėse, kur yra tuščios žemės, auga skurdi augmenija. Taip pat randamas sausose, saulėtose miškų proskynose, kur auga retos samanos.
Žiogas žiemoja suaugėlio stadijoje, įsirausęs į žemę. Gali būti randamas visus metus, bet dažniausiai rudenį ir pavasarį. Vasarą dažniau randamos nimfos. Patinai čirpia tyliai, o patelės kiaušinius deda dažniausiai į žolių stiebus, bet kartais tiesiog ant žemės.
Dvitaškis šokliukas (lot. Tetrix bipunctata, vok. Zweipunkt-Dornschrecke, angl. Two-spotted Groundhopper) – šokliukų šeimos rūšis. Paplitęs Europoje, Azijoje. Lietuvoje nedažnas, bet aptinkamas beveik visur, kur yra tinkamų buveinių.
Het bosdoorntje (Tetrix bipunctata) is een rechtvleugelig insect uit de familie doornsprinkhanen (Tetrigidae), onderfamilie Tetriginae.
Mannetjes bereiken een lengte van 8,5 tot 9 millimeter, de vrouwtjes zijn 10 tot 11,5 mm lang[1]. Het halsschild is dakvormig en heeft een hoge kiel. De soort lijkt sterk op het kalkdoorntje en het gewoon doorntje maar onderscheidt zich aan de rand van het halsschild aan de voorzijde, zie de beschrijving op gewoon doorntje. De antennes van het bosdoorntje zijn relatief kort. Langvleugelige exemplaren zijn zeldzaam; de meeste exemplaren zijn kortvleugelig.
Het bosdoorntje kwam vroeger voor in grote delen van Europa maar is in een groot gebied uitgestorven, onder andere in Denemarken, noordelijk Duitsland en het grootste deel van België. Alleen in uiterst zuidoostelijk België zijn nog populaties te vinden. In Nederland zijn na 1975 zijn lange tijd geen waarnemingen gedaan. In 2011 werd de soort echter herontdekt op de Veluwe. De habitat bestaat uit open plekken op zanderige gronden in of langs bossen, verstuivingen, heidevelden en duinen.
Het bosdoorntje is te zien van april tot september en laat zich vooral zien tussen negen uur in de ochtend tot zeven uur in de avond[1]. Net als alle doorntjes wordt geen geluid gemaakt. Het voedsel bestaat uit algen.
Referenties
Bronnen
Het bosdoorntje (Tetrix bipunctata) is een rechtvleugelig insect uit de familie doornsprinkhanen (Tetrigidae), onderfamilie Tetriginae.
Skakun dwuplamek[2] (Tetrix bipunctata) – euroazjatycki gatunek owada prostoskrzydłego z rodziny skakunowatych (Tetrigidae)[3]. Osiąga długość do około 10 mm[4]. W Polsce jest gatunkiem szeroko rozprzestrzenionym[5], występującym na obszarze całego kraju, poza Beskidem Wschodnim[6].
Skakun dwuplamek (Tetrix bipunctata) – euroazjatycki gatunek owada prostoskrzydłego z rodziny skakunowatych (Tetrigidae). Osiąga długość do około 10 mm. W Polsce jest gatunkiem szeroko rozprzestrzenionym, występującym na obszarze całego kraju, poza Beskidem Wschodnim.
Punkttorngräshoppa (Tetrix bipunctata) är en art i insektsordningen hopprätvingar som tillhör familjen torngräshoppor.
Punkttorngräshoppan har en kroppslängd på 7 till 11 millimeter. Färgteckningen är ganska variabel och både ljusare och mörkare färgformer förekommer, liksom både kortvingade och långvingade individer.
I Europa har den kortvingade formen en sydligare utbredning än den långvingade, men den finns även i Belgien och Tyskland. Den långvingade formen är den vanligaste i Skandinavien, norra Ryssland, norra Alperna och norra Frankrike, men finns också i Belgien och Tyskland.
Wikimedia Commons har media som rör punkttorngräshoppa.
Denna insekts-relaterade djurartikel saknar väsentlig information. Du kan hjälpa till genom att tillföra sådan.
Punkttorngräshoppa (Tetrix bipunctata) är en art i insektsordningen hopprätvingar som tillhör familjen torngräshoppor.
.jpg)
.jpg)
