nomes no trilho de navegação
Ptilodon capucina és una papallona nocturna de la família Notodontidae.
És una espècie comuna per tota la Zona Paleàrtica des d'Irlanda fins al Japó.
Aquesta espècie té les ales anteriors de color marró de diferents tonalitats, amb marques més fosques. Les ales posteriors són més clares amb un punt negre a la base. En repòs, l'espècie té un perfil molt característic amb flocs de pèls que sobresurten per damunt del tòrax i la vora posterior de les ales anteriors. Els marges de les ales anteriors són també ondulats.
Cada any produeixen dues generacions amb els adults que volen durant maig-juny (primera generació) i agost-setembre (segona).[1] Volen de nit i són atretes per la llum.
La larva és verda o marró amb una ratlla groga a cada costat i dos monticles vermells al darrere. És polífaga i s'alimenta d'una àmplia varietat d'arbres caducifolis i arbustos. L'espècie passa l'hivern com a pupa.
Ptilodon capucina
Ptilodon capucina
Ptilodon capucina larva
Ptilodon capucina larva
Hàbitat
Ptilodon capucina és una papallona nocturna de la família Notodontidae.
Gwyfyn sy'n perthyn i urdd y Lepidoptera yw crwbach cribog, sy'n enw gwrywaidd; yr enw lluosog ydy crybachau cribog; yr enw Saesneg yw Coxcomb Prominent, a'r enw gwyddonol yw Ptilodon capucina.[1][2]
Gellir dosbarthu'r pryfaid (neu'r Insecta) sy'n perthyn i'r Urdd a elwir yn Lepidoptera yn ddwy ran: y gloynnod byw a'r gwyfynod. Mae'r dosbarthiad hwn yn cynnyws mwy na 180,000 o rywogaethau mewn tua 128 o deuluoedd. Wedi deor o'i ŵy mae'r crwbach cribog yn lindysyn sydd yn bwyta llawer o ddail, ac wedyn mae'n troi i fod yn chwiler. Daw allan o'r chwiler ar ôl rhai wythnosau. Mae pedwar cyfnod yng nghylchred bywyd glöynnod byw a gwyfynod: ŵy, lindysyn, chwiler ac oedolyn.
Gwyfyn sy'n perthyn i urdd y Lepidoptera yw crwbach cribog, sy'n enw gwrywaidd; yr enw lluosog ydy crybachau cribog; yr enw Saesneg yw Coxcomb Prominent, a'r enw gwyddonol yw Ptilodon capucina.
Gellir dosbarthu'r pryfaid (neu'r Insecta) sy'n perthyn i'r Urdd a elwir yn Lepidoptera yn ddwy ran: y gloynnod byw a'r gwyfynod. Mae'r dosbarthiad hwn yn cynnyws mwy na 180,000 o rywogaethau mewn tua 128 o deuluoedd. Wedi deor o'i ŵy mae'r crwbach cribog yn lindysyn sydd yn bwyta llawer o ddail, ac wedyn mae'n troi i fod yn chwiler. Daw allan o'r chwiler ar ôl rhai wythnosau. Mae pedwar cyfnod yng nghylchred bywyd glöynnod byw a gwyfynod: ŵy, lindysyn, chwiler ac oedolyn.
Der Kamel-Zahnspinner (Ptilodon capucina) ist ein Schmetterling (Nachtfalter) aus der Familie der Zahnspinner (Notodontidae).
Die Falter erreichen eine Flügelspannweite von 30 bis 45 Millimetern. Sie haben gelbbraun bis rotbraun gefärbte Flügel auf denen zwei schwarze feine Zackenbinden und entlang den Flügeladern nur leicht angedeutete, ebenfalls schwarze Längsstriche verlaufen. Sie haben einen kegelförmigen Haarschopf auf der Brust (direkt hinter dem Kopf), der für sie namensgebend war, da er wie ein Kamel-Höcker aussieht. Daneben haben sie einen, mit schwarzen Haaren bewachsenen Zahn in der Mitte des Hinterrandes der Flügel.[1]
Die Raupen werden ca. 30 Millimeter lang. Sie sind entweder hellgrün und gelb oder rosa bräunlich mit wenig gelb gefärbt und haben auf den Seiten jeweils eine gelbe, mit roten Flecken versehene Längsbinde. Ihre Beine sind ebenso, wie die am 11. Segment sitzenden zwei zapfenartigen Rückenhöcker rot gefärbt. Sie haben einige feine und schwarze Haare am Körper verteilt.[1]
Die Tiere sind in Europa weit verbreitet und häufig und kommen östlich bis nach Ostasien vor.[2] Sie leben in verschiedenen Lebensräumen, in denen ihre Futterpflanzen wachsen, wie z. B. an Waldrändern, in Alleen, Parks und Gärten.[1]
Die nachtaktiven Falter fliegen jährlich in zwei Generationen von Ende April bis Anfang Juli und von Ende Juli bis Mitte August.[2] Am Tag sitzen sie gut getarnt auf Baumstämmen.[1]
Die Raupen ernähren sich von einer Vielzahl verschiedener Laubbaum- und Straucharten, wie z. B. Hänge-Birke (Betula pendula), Rotbuche (Fagus sylvatica), Stieleiche (Quercus robur), Zitterpappel (Populus tremula), Salweide (Salix caprea), Gemeine Hasel (Corylus avellana) und Schwarzerle (Alnus glutinosa).[1]
Die Weibchen legen ihre hellgrünen Eier in kleinen Gruppen auf der Unterseite des Blattrandes ihrer Futterpflanzen ab. Die daraus schlüpfenden Raupen leben gesellig, werden aber im Laufe ihrer Entwicklung zu Einzelgängern. Sie haben eine eigenartig aussehende Abwehrhaltung, wenn sie Gefahr wittern. Sie strecken ihren Kopf weit nach hinten und ihr Hinterteil nach oben und gleichzeitig ihre Brustbeine nach vorne. Die Tiere verpuppen sich am Boden oder knapp unter der Erde in einer mit nur wenigen Gespinstfäden ausgekleideten Kammer. Die zweite Generation überwintert so, die erste schlüpft noch im selben Jahr.[1]
Der Kamel-Zahnspinner (Ptilodon capucina) ist ein Schmetterling (Nachtfalter) aus der Familie der Zahnspinner (Notodontidae).
The coxcomb prominent (Ptilodon capucina) is a moth of the family Notodontidae. It is a common species throughout the Palearctic realm from Ireland to Japan. It was first described by Carl Linnaeus in his 1758 10th edition of Systema Naturae.
This species has brown forewings, varying considerably in tone, with indistinct darker markings. The hindwings are buffish with a black spot at the tornus. At rest, the species has a very distinctive profile with tufts of hairs protruding upwards from the thorax and the hind edge of the forewings (this latter feature shared with other prominents). The margins of the forewings are also wavy. This rather "lumpy" appearance has led to the rather fanciful comparison to the comb on a cock's head. Two broods are produced each year with adults on the wing in May and June and again in August and September.[1] This moth flies at night and is attracted to light.
The larva is green or brown with a yellow stripe down each side and two red humps at the rear end. It is polyphagous and feeds on a wide variety of deciduous trees and shrubs (see list below). The species overwinters as a pupa.
For detail see Robinson et al., 2010.[2]
The coxcomb prominent (Ptilodon capucina) is a moth of the family Notodontidae. It is a common species throughout the Palearctic realm from Ireland to Japan. It was first described by Carl Linnaeus in his 1758 10th edition of Systema Naturae.
Caterpillar This species has brown forewings, varying considerably in tone, with indistinct darker markings. The hindwings are buffish with a black spot at the tornus. At rest, the species has a very distinctive profile with tufts of hairs protruding upwards from the thorax and the hind edge of the forewings (this latter feature shared with other prominents). The margins of the forewings are also wavy. This rather "lumpy" appearance has led to the rather fanciful comparison to the comb on a cock's head. Two broods are produced each year with adults on the wing in May and June and again in August and September.[1] This moth flies at night and is attracted to light.
The larva is green or brown with a yellow stripe down each side and two red humps at the rear end. It is polyphagous and feeds on a wide variety of deciduous trees and shrubs (see list below). The species overwinters as a pupa.
The flight season refers to the British Isles. This may vary in other parts of the range. Coxcomb prominent in Wales; 2021 
Habitat
Nyhäsiipi (Ptilodon capucinus) on erittäin yleinen nirkkoihin kuuluva yöperhoslaji.
Nyhäsiipi on vaihtelevan ruskeansävyinen perhonen, jonka ulkomuoto jäljittelee erittäin hyvin kuivunutta lehteä. Etusiiven poikki menee kaksi tummaa, mutkittelevaa poikkiviirua, jotka lähestyvät toisiaan siiven takaosaa kohti ja yhtyvät siiven takareunan suomutupsussa. Poikkiviiruista ulompi on selvästi leveämpi ja erottuu paremmin. Etusiiven ulkoreuna mutkittelee voimakkaasti. Takasiivet ovat etusiipiä vaaleammat, ja niiden takanurkassa on tumma täplä. Ruumis on ruskeansävyinen ja karvainen. Keskiruumiin päällä on korkea huppumainen tupsu. Naaraiden siivet ovat koiraan siipiä enemmän pitkänomaiset eikä kuviointi ole yhtä selvää. Siipiväli on 33–45 mm.[1][2][3]
Toukka on vihreä, ja sen sivuilla on keltainen, takapäätä kohti myös punertava pitkittäisviiru. Rintajalat ovat kirkkaanpunaiset, ja peräpäässä on kaksi ylöspäin sojottavaa punaista uloketta. Täysikasvuisena toukka on 30–40 mm pitkä.[4][3]
Levinneisyysalue ulottuu Pohjois-Espanjasta Keski-Euroopan poikki idässä aina Japaniin saakka. Pohjois-Euroopassa sitä tavataan Baltiassa ja lähes koko Skandinaviassa Etelä-Norjan tunturiseutuja ja pohjoisimpia osia lukuun ottamatta.[3] Etelä- ja Keski-Suomessa nyhäsiipi on varsin yleinen laji. Pohjoisimmat havainnot ovat Keski-Lapista. Etelämpänä lajilla on kaksi päällekkäistä sukupolvea, jotka lentävät toukokuun lopulta elokuun lopulle. Pohjoisempana on yksi sukupolvi, joka lentää kesäkuusta elokuulle. Lennon huippu on heinäkuun alkupuolella.[5][3]
Nyhäsiipi on pääasiassa kosteiden ja kuivien lehtimetsien ja pensaikkojen laji, jota varsinkin pohjoisempana tavataan kuitenkin myös sekametsissä. Tyypillisen elinympäristön ulkopuolella sitä tavataan harvakseltaan. Suurimmassa osassa elinaluettaan se on erittäin yleinen ja usein runsaslukuinen, mutta harvinaistuu pohjoista kohti. Nyhäsiiveltä tunnetaan myös tilapäisiä massaesiintymisiä. Päivisin perhosia löytää lepäämästä puiden oksilta tai rungoilta teeskennellen kuollutta lehteä tai kaarnanpalaa. Naaraat aloittavat lennon illan hämärtyessä, koiraat hieman myöhemmin. Lento jatkuu joskus aamuyölle saakka. Koiraat tulevat valolle helposti, naaraat vain harvoin.[3] Käsiteltäessä perhonen tekeytyy kuolleeksi[2].
Naaras munii lehtien alapinnoille, lähelle reunaa yksitellen tai pieninä ryhminä yhteensä 250–350 munaa. Toukat kuoriutuvat reilua viikkoa myöhemmin ja elävät aluksi ryhmissä, mutta myöhemmin yksinään. Vaikka useimmat toukista elävätkin latvustoissa, niitä on helppo löytää myös alemmilta oksilta. Lepoasennossa toukan molemmat päät ovat irti alustasta. Häirittynä toukka taivuttaa päänsä voimakkaasti taaksepäin selkää vasten ja ojentaa kirkkaanpunaiset rintajalkansa ulospäin. Ensimmäisen sukupolven toukat ovat täysikasvuisia elokuun alussa, toisen syys-lokakuun vaihteessa. Pohjoisessa ainoan sukupolven toukat saavuttavat täysikasvuisuuden heinä-elokuun vaihteessa. Toukat koteloituvat maahan lehtien väliin, karikkeen sekaan tai maakoloon tekemäänsä kotelokoppaan. Kotelo talvehtii.[3]
Toukka on polyfagi, joka elää monilla erilaisilla lehtipuilla ja pensailla.[3]
Nyhäsiipi (Ptilodon capucinus) on erittäin yleinen nirkkoihin kuuluva yöperhoslaji.
Ptilodon capucina
La Crête-de-coq (Ptilodon capucina) est une espèce de lépidoptères (papillons) de la famille des Notodontidae.
L'espèce est commune dans toute la zone paléarctique, de l'Irlande au Japon.
Ptilodon capucina
La Crête-de-coq (Ptilodon capucina) est une espèce de lépidoptères (papillons) de la famille des Notodontidae.
L'espèce est commune dans toute la zone paléarctique, de l'Irlande au Japon.
Het kroonvogeltje (Ptilodon capucina) is een vlinder uit de familie van de tandvlinders (Notodontidae), die verspreid over Europa voorkomt. Hij heeft een voorvleugellengte van 17 tot 22 mm. De vlinder overwintert als pop onder de grond.
De kleurintensiteit kan variëren van licht- tot donkerbruin, maar in de tekening is nauwelijks variatie. Opvallend is de donkerbruine bult op zijn rug, die komt echter wel bij meer tandvlinders voor. De naam duidt op de wittige kam op het borststuk, die wat weg heeft van een kroontje.
De waardplanten van het kroonvogeltjes zijn allerlei loofbomen, vooral eik en berk.
Het kroonvogeltje is in Nederland en België een gewone soort die verspreid over het hele gebied voorkomt. Hij vliegt van half april tot begin september.
Het kroonvogeltje (Ptilodon capucina) is een vlinder uit de familie van de tandvlinders (Notodontidae), die verspreid over Europa voorkomt. Hij heeft een voorvleugellengte van 17 tot 22 mm. De vlinder overwintert als pop onder de grond.
De kleurintensiteit kan variëren van licht- tot donkerbruin, maar in de tekening is nauwelijks variatie. Opvallend is de donkerbruine bult op zijn rug, die komt echter wel bij meer tandvlinders voor. De naam duidt op de wittige kam op het borststuk, die wat weg heeft van een kroontje.
Kameltannspinner (Ptilodon capucina) er en sommerfugl som tilhører familien tannspinnere (Notodontidae). Denne rødbrune arten er vanlig nord til Nordland i Norge.
En middelsstor (vingespenn 33 – 45 mm), rødbrun til brun spinner som kan kjennes på forvingenes krumme og tannete ytterkant og på en kraftig «tann» midt på forvingenes bakkant. Hodet er ganske lite, antennene er smalt kamformede hos hannen, trådformede hios hunnen, og rundt 1/3 så lange som forvingen. Kroppen er middels kraftig og sylindrisk. Brystet er kledt med lange, oppstående, rødbrune hår, bakkroppen har en dusk av hår ytterst, mest markert hos hannen. Forvingen er rødbrun til brun, med markerte forhjørner og en buet, tannete ytterkant. Den har et mer eller mindre tydelig, mer eller mindre siksak-formet, skrått tverrbånd i den ytterste halvdelen. Rundt midten av bakkanten sitter det en markert «tann» av bakoverrettede, avlange skjell som stikker opp på ryggsiden når sommerfuglen hviler. Bakvingen er skittenhvit til lyst gulbrun, med en diffus, mørk flekk ved bakhjørnet. Larven er grønn eller rødbrun, med spredte, korte, mørke børster og en gulaktig stripe langs siden. Den har et par kjegleformede, røde utvekster på ryggsiden av den bakerste ledet, og beina er røde.
Kameltannspinneren finnes i løv- og blandingsskog, hager og parker, og er ofte ganske tallrik. De voksne spinneren kan man finne mellom mai og august, i Sør-Skandinavia har de to generasjoner hver sommer, lenger nord bare en. De flyr om natten, og hannene, men ikke hunnene, kommer gjerne til lys. Larven lever på mange forskjellige arter av busker og løvtrær i pilefamilien (Salicaceae), bjørkefamilien (Betulaceae) og bøkefamilien (Fagaceae). Etter parringen legger hunnen 250 – 350 egg, enkeltvis eller i små grupper, på undersiden av bladene. Larvene lever ofte selskapelig som unge men senere holder de seg hver for seg. Store larver er stort sett aktive om natten- Om de forstyrres, inntar de en karakteristisk stilling, med forkroppen bøyd tilbake over ryggen og bakenden bøyd opp. De røde beina og vortene på siste bakkroppsledd er da meget påfallende og tjener kanskje til å skremme vekk predatorer. Larven er fullvoksen på høsten, og kryper da ned på bakken hvor den spinner seg inn i en tynn kokong, hvor den forvandler seg til en puppe som overvintrer.
Kameltannspinneren finnes fra det nordlige Spania gjennom Mellom-Europa østover like til Japan. I middelhavsområdet forekommer den bare flekkvis. I Norge finnes den nord til Lofoten, og er ganske vanlig i Sør-Norge.
Kameltannspinner (Ptilodon capucina) er en sommerfugl som tilhører familien tannspinnere (Notodontidae). Denne rødbrune arten er vanlig nord til Nordland i Norge.
Ptilodon capucina é uma espécie de insetos lepidópteros, mais especificamente de traças, pertencente à família Notodontidae.[1]
A autoridade científica da espécie é Linnaeus, tendo sido descrita no ano de 1758.
Trata-se de uma espécie presente no território português.
Ptilodon capucina é uma espécie de insetos lepidópteros, mais especificamente de traças, pertencente à família Notodontidae.
A autoridade científica da espécie é Linnaeus, tendo sido descrita no ano de 1758.
Trata-se de uma espécie presente no território português.
Ekflikvinge[1] Ptilodon capucina[1][2] är en fjärilsart som beskrevs av Carl von Linné 1758. Ekflikvinge ingår i släktet Ptilodon och familjen tandspinnare, Notodontidae.[1][2][3] Arten är reproducerande i Sverige.[1] Inga underarter finns listade.[2]
Wikimedia Commons har media som rör Ekflikvinge.
Ekflikvinge Ptilodon capucina är en fjärilsart som beskrevs av Carl von Linné 1758. Ekflikvinge ingår i släktet Ptilodon och familjen tandspinnare, Notodontidae. Arten är reproducerande i Sverige. Inga underarter finns listade.
01(js).jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
