dcsimg

Ruokit ( Finlandês )

fornecido por wikipedia FI

Ruokit (Alcidae), puhekielessä myös ruokkilinnut, on rantalintujen lahkoon kuuluva lintuheimo, jonka edustajat muistuttavat ulkomuodoltaan hieman pingviinejä.

Pingviineistä poiketen kaikki nykyisin elävät ruokkilajit osaavat lentää. Lentokyvytön siivetönruokki tapettiin sukupuuttoon 1800-luvun puolivälissä. Ruokkien siivet ovat lyhyet, minkä vuoksi niiden siivenlyöntinopeus on korkea. Pingviinien tapaan myös ruokit uivat erinomaisesti käyttäen siipiä apunaan. Ruokkien koko vaihtelee 85 g painavasta ja 15 cm:n pituisesta pikkukiislasesta yhden kilon painoiseen ja 45 cm pitkään pohjankiislaan. Ruokit syövät pääasiassa kaloja ja pienemmät lajit myös krillejä.

Ruokkeja esiintyy kaikilla pohjoisen pallonpuoliskon merialueilla aina arktisen alueen pohjoisimmilta saarilta itäisen Tyynenmeren subtrooppisen alueen rannikoille saakka. Ne elävät enimmäkseen meren saarilla ja ovat yhdyskuntalintuja, jotka voivat muodostaa valtavia, jopa miljoonan yksilön pesimäyhteisöjä. Pohjoisilla alueilla ne ovat selväpiirteisiä muuttolintuja, etelämpänä myös paikkalintuja.

Ruokkisuvut:[1]

Lähteet

  1. Högmander, H., Björklund, H., Hintikka, J., Lokki, J., Södersved, J. & Velmala, W.: Maailman lintulajien suomenkieliset nimet 2018. BirdLife Suomi. Viitattu 13.3.2018.
Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
licença
cc-by-sa-3.0
direitos autorais
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visite a fonte
site do parceiro
wikipedia FI

Ruokit: Brief Summary ( Finlandês )

fornecido por wikipedia FI

Ruokit (Alcidae), puhekielessä myös ruokkilinnut, on rantalintujen lahkoon kuuluva lintuheimo, jonka edustajat muistuttavat ulkomuodoltaan hieman pingviinejä.

Pingviineistä poiketen kaikki nykyisin elävät ruokkilajit osaavat lentää. Lentokyvytön siivetönruokki tapettiin sukupuuttoon 1800-luvun puolivälissä. Ruokkien siivet ovat lyhyet, minkä vuoksi niiden siivenlyöntinopeus on korkea. Pingviinien tapaan myös ruokit uivat erinomaisesti käyttäen siipiä apunaan. Ruokkien koko vaihtelee 85 g painavasta ja 15 cm:n pituisesta pikkukiislasesta yhden kilon painoiseen ja 45 cm pitkään pohjankiislaan. Ruokit syövät pääasiassa kaloja ja pienemmät lajit myös krillejä.

Ruokkeja esiintyy kaikilla pohjoisen pallonpuoliskon merialueilla aina arktisen alueen pohjoisimmilta saarilta itäisen Tyynenmeren subtrooppisen alueen rannikoille saakka. Ne elävät enimmäkseen meren saarilla ja ovat yhdyskuntalintuja, jotka voivat muodostaa valtavia, jopa miljoonan yksilön pesimäyhteisöjä. Pohjoisilla alueilla ne ovat selväpiirteisiä muuttolintuja, etelämpänä myös paikkalintuja.

Ruokkisuvut:

Pikkuruokki Alle, 1 laji Kiislat Uria, 2 lajia Ruokki Alca, 1 laji Siivetönruokki Pinguinus, 1 sukupuuttoon kuollut laji Riskilät Cepphus, 3 lajia Marmorimurrit Brachyramphus, 3 lajia Kirjomurrit Synthliboramphus, 5 lajia Ulappakiislanen Ptychoramphus, 1 laji Kiislaset Aethia, 4 lajia Sarvikiisla Cerorhinca, 1 laji Lunnit Fratercula, 3 lajia  src= Töyhtökiislanen.
licença
cc-by-sa-3.0
direitos autorais
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visite a fonte
site do parceiro
wikipedia FI