Idänruskokäärme (Pseudonaja textilis) on laji myrkkytarhakäärmeiden heimossa. Laji elää Itä-, Keski- ja Pohjois-Australiassa ja sitä on löydetty myös Uudesta-Guineasta, mutta kyseessä on todennäköisesti erillinen laji. Idänruskokäärme on yksi tappavimmista käärmeistä ja aiheuttaa eniten käärmeenpuremasta johtuneita kuolemantapauksia Australiassa. Laji kasvaa 1,5-2,2 metrin mittaiseksi. Ravinnoksi kelpaavat monet eläimet, kuten liskot, sammakot, linnut ja jyrsijät. Idänruskokäärme munii 8-35 munaa. Se viihtyy kuivissa metsissä ja pensaikoissa sekä savanneilla. Idänruskokäärmeen väritys vaihtelee vaaleanruskeasta lähes mustaan. Nuoret käärmeet tuntee tasavärisistä aikuisista niskan mustasta juovasta. Ne voivat olla myös kokonaan täynnä mustia, punaisia tai kermanvalkoisia raitoja. Idänruskokäärme on levinnyt laajalle alueelle ja on aktiivinen sekä päivällä että yöllä. Uhattuna käärme nostaa yläruumiinsa ylös S-kirjaimen muotoon ja avaa suunsa iskien samalla nopeasti ja aggressiivisesti kohti uhkaajaansa. [1]
Idänruskokäärme (Pseudonaja textilis) on laji myrkkytarhakäärmeiden heimossa. Laji elää Itä-, Keski- ja Pohjois-Australiassa ja sitä on löydetty myös Uudesta-Guineasta, mutta kyseessä on todennäköisesti erillinen laji. Idänruskokäärme on yksi tappavimmista käärmeistä ja aiheuttaa eniten käärmeenpuremasta johtuneita kuolemantapauksia Australiassa. Laji kasvaa 1,5-2,2 metrin mittaiseksi. Ravinnoksi kelpaavat monet eläimet, kuten liskot, sammakot, linnut ja jyrsijät. Idänruskokäärme munii 8-35 munaa. Se viihtyy kuivissa metsissä ja pensaikoissa sekä savanneilla. Idänruskokäärmeen väritys vaihtelee vaaleanruskeasta lähes mustaan. Nuoret käärmeet tuntee tasavärisistä aikuisista niskan mustasta juovasta. Ne voivat olla myös kokonaan täynnä mustia, punaisia tai kermanvalkoisia raitoja. Idänruskokäärme on levinnyt laajalle alueelle ja on aktiivinen sekä päivällä että yöllä. Uhattuna käärme nostaa yläruumiinsa ylös S-kirjaimen muotoon ja avaa suunsa iskien samalla nopeasti ja aggressiivisesti kohti uhkaajaansa.