Rihmakrotit eli vanhemmalta nimeltään rihmaeväkrotit (Caulophrynidae) on krottikaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan syvistä vesistä kaikista lämpimistä ja lauhkeista valtameristä.
Rihmakrottien heimon kuuluu 2 sukua ja 5 lajia. Lajeja ovat muun muassa atlantinrihmakrotti (Caulophryne polynema) ja rihmakrotti (C. jordani). Heimon lajeilla esiintyy hyvin selkeää sukupuolidimorfiaa. Naaras voi saavuttaa 15–18 cm pituuden, suurin laji on Caulophryne pelagica, kun koiras kasvaa korkeintaan 1,2—1,6 cm pitkäksi. Naaras on ruumiinrakenteeltaan lyhyehkö ja pyöreähkö. Ensimmäinen selkäevän ruoto on ipdentynyt saalistuselimeksi, mutta siinä ei ole valoa tuottavaa elintä. Selkä- ja peräevän ruodot ovat hyvin pitkät ja rihmamaiset. Vatsaevät puuttuvat ja rintaevät ovat viuhkamaiset. Poikasilla ja vapaina elävillä koirailla on vatsaevät. Aikuinen koiras on pieni ja elää naaraiden loisena ja jakaa verenkierron naaraan kanssa. Rihmakrottilajit ovat väriltään tumman ruskeita tai mustia.[1][2][3][4]
Rihmakrottilajeja tavataan Atlantista, Intian valtamerestä ja Tyynestämerestä. Lajit kiinnisaaminen on harvinaista ja usein lajien tarkan levinneisyysalueen selvittäminen on hankalaa. Rihmakrottilajit elävät 500–3 000 metrin syvyydessä.[1][2][3][4][5]
Rihmakrotit eli vanhemmalta nimeltään rihmaeväkrotit (Caulophrynidae) on krottikaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan syvistä vesistä kaikista lämpimistä ja lauhkeista valtameristä.