nomes no trilho de navegação
Kaurit (Agathis) on 21 puulajin muodostama havupuiden suku araukariakasvien heimossa. Ne ovat kookkaita ja taloudellisesti arvokkaita puita. Kaurien lehdet ovat suhteellisen leveitä, ja ne muistuttavat suuresti lehtipuiden lehtiä. Kukintona on pyöreä tai hieman pitkulainen käpy. Puut ovat yksikotisia ja ne alkavat tuottaa hedekukintoja tyypillisesti vasta vanhemmalla iällä. Käpyjen kypsyminen kestää kaksi vuotta. Nuorena puut ovat muodoltaan kartiomaisia, mutta vanhemmiten niillä on pitkä, paljas runko ja usein hyvin epäsäännöllisen muotoinen pyöreähkö latvus. Kaurit ovat kookkaita puita ja jotkin lajit saavuttavat jopa 60 metrin korkeuden. Joidenkin lajien siemeniä syövät hyvin alkeellisten Agathiphaga-suvun koiperhosten toukat.
Suvun tieteellinen nimi Agathis tulee kreikankielisestä lankakerää tarkoittavasta sanasta ja viittaa kasvien käpyjen olemukseen.[1] Kaurien suomenkielinen nimi on alun perin suvun Uudessa-Seelannissa kasvavan edustajan maorinkielinen nimi.[2]
Kaurit ovat ainavihantia, usein suuria ja suorarunkoisia puita. Oksat haarautuvat rungosta lähes säteittäisinä valekiehkuroina.[1] Latvus on yleensä nuorella puulla kartiomainen, mutta vanhemmiten epäsäännöllisempi. Vanhalla puulla on usein korkealle oksaton runko.[2] Silmut ovat pallomaisia ja niitä peittävät limittäiset silmusuomut. Pihkatiehyitä kulkee paitsi puuaineksessa, myös kuoressa, lehdissä ja kävyissä.[1][2]
Lehdet ovat litteitä, lyhytruotisia ja nahkeapintaisia. Lehtiasento vaihtelee verso- ja lehtityypin mukaan kierteisestä vastakkaiseen.[1][2] Lehtien muodossa on huomattavaa vaihtelua yhdenkin puun eri osien välillä.[1] Nuorten kasvien varhaislehdet ovat yleensä myöhäislehtiä suurempia ja teräväkärkisempiä.[2] Myöhäislehdet puolestaan ovat kärjestään pyöristyneempiä. Lehden muoto vaihtelee tasasoukan, suikean, puikean ja soikean välillä.[2] Lehti on silposuoninen, eli lehtilavassa on useita rinnakkaisia lehtisuonia.[1][2] Ilmaraot sijaitsevat lehdessä enimmäkseen sen abaksiaalisella pinnalla eli alapinnalla.[1] Nuoret lehdet ovat yleensä vasta puhjettuaan punertavia.[2]
Kaurit ovat yleensä yksikotisia, eli erilliset hede- ja emikukinnot kehittyvät samaan puuyksilöön. Kukinnot kasvavat yksittäin ja kehittyvät useimmiten hankasilmuista.[1]
Hedekukinto eli hedekäpy on yleensä muodoltaan lieriömäinen tai norkkomainen, ja voi olla perällinen tai perätön.[1][2] Se koostuu lukuisista rankaan kierteisesti ja usein limittäin asettuneista hedelehdistä. Hedelehdet ovat muodoltaan kilpimäisiä. Kullakin hedelehdellä on kahdesta kahteentoista pitkänomaista siitepölyä tuottavaa pölylokeroa.[1]
Emikukinto eli käpy on jykeväperäinen ja muodoltaan pallomainen tai munanmuotoinen siten, että tyvi on kärkeä kapeampi. Käpy koostuu lukuisista kierteisesti käpyä lyhyempään rankaan limittäin asettuneista käpysuomuista. Kukin käpysuomu itsessään muodostuu yhdiskasvuisista suuresta peitinsuomusta ja surkastuneesta emisuomusta. Käpysuomussa on yksi siemenaihe. Käpy on yleensä väritykseltään vihreä. Kypsyttyään käpy kuivuu ja hajoaa, kun käpysuomut varisevat vapauttaen siemenet.[1][2]
Siemen on muodoltaan puikea. Sillä on kaksi keskenään erikokoista lenninsiipeä, joista pienempi on surkastunut. Sirkkalehtiä on kaksi.[1]
Kaurin (A. australis) rungon kuori hilseilee levyinä.
Lajin A. robusta leveänsuikeita lehtiä.
Kaurien kävyt ovat puussa vihreitä ja raakoja. Kypsyttyään kävyt hajoavat.
Kaurit esiintyvät luonnonvaraisena vyöhykkeellä, joka ulottuu Malesian ja Sumatran pohjoisosista Filippiinien ja Molukkien kautta Uuteen-Guineaan ja Melanesiaan saakka.[2] Lisäksi muutama kaurilaji elää Queenslandin rannikolla Australiassa ja Uuden-Seelannin Pohjoissaaren pohjoisosissa. Kaikki lajit ovat sade- tai monsuunimetsien puita. Filippiineillä esiintyvä A. philippinensis on araukariakasvien heimon pohjoisimpana kasvava laji.
Kaurit ovat araukariakasvien heimoon kuuluvia havupuita. Heimon sisällä kaurit ovat sisarryhmä araukarioille (Araucaria), kun taas wollemiat (Wollemia) ovat heimon yhteisestä kehityslinjasta ensimmäisenä eronnut basaalinen ryhmä.[3]
Kaurien sukuun kuuluu 21 puulajia, joista useimmat ovat endeemisiä vain yhdellä saarella tai saariryhmällä. Alla on lueteltu sukuun kuuluvat lajit luontaisine elinalueineen.[4]
Kaurien puuaines on hienoa ja helposti työstettävää ja sen väri vaihtelee oljenvärisestä kellanruskeaan. Puuaineksen takia kaurit ovat kaupallisesti tärkeä puuryhmä. Eri kaurilajeja käytetään muun muassa kielisoitinten kuten sähkö- ja bassokitaroiden runkomateriaalina. Monet luonnonvaraiset laajat kaurimetsät onkin hakattu ja valtaosa myyntiin tulevasta puuaineksesta on nykyisin peräisin viljelymetsistä.[2] Myös useiden lajien pihka on arvokasta ja sitä myydään dammarhartsin nimellä.[6][7]
Kaurit (Agathis) on 21 puulajin muodostama havupuiden suku araukariakasvien heimossa. Ne ovat kookkaita ja taloudellisesti arvokkaita puita. Kaurien lehdet ovat suhteellisen leveitä, ja ne muistuttavat suuresti lehtipuiden lehtiä. Kukintona on pyöreä tai hieman pitkulainen käpy. Puut ovat yksikotisia ja ne alkavat tuottaa hedekukintoja tyypillisesti vasta vanhemmalla iällä. Käpyjen kypsyminen kestää kaksi vuotta. Nuorena puut ovat muodoltaan kartiomaisia, mutta vanhemmiten niillä on pitkä, paljas runko ja usein hyvin epäsäännöllisen muotoinen pyöreähkö latvus. Kaurit ovat kookkaita puita ja jotkin lajit saavuttavat jopa 60 metrin korkeuden. Joidenkin lajien siemeniä syövät hyvin alkeellisten Agathiphaga-suvun koiperhosten toukat.
.jpg)
.jpg)
