Pohjansompasammal (Splachnum melanocaulon) on lehtisammallaji sompasammalten heimossa (Splachnaceae). Sen levinneisyysaluetta on Maan pohjoispuoliskon havumetsävyöhyke. Suomessa pohjansompasammalta esiintyy harvinaisena maan pohjoisosissa. Suomen alueella laji on erittäin uhanalainen (EN).
Pohjansompasammal on lyhytikäinen, ruusukelehtinen ja kasvaa yhdestä kolmeen senttimetriä korkeaksi. Lehdet ovat isoja, leveän soikeita, kapeakärkisiä ja jyrkästi suippenevia. Itiöpesäkkeen perä on mustanpunainen ja yhdestä kolmeen senttimetriä pitkä. Pesäkkeen tyvellä on sompamainen, pulleahko, lähes valkoinen laajentuma. Lehtituntomerkeillä laji on hyvin samannäköinen kuin keltasompasammal (Splachnum luteum), jonka itiöpesäkkeet ovat erivärisiä ja selvästi pitkäperäisempiä.
Pohjansompasammal kasvaa metsäisillä soilla hirven, poron ja muiden eläinten lannalla ja myös kangasmetsissä koivun mahlaa vuotavilla kannoilla. Itiöt ovat hyönteislevitteisiä ja leviävät erityisesti raatokärpästen mukana.
Pohjansompasammal (Splachnum melanocaulon) on lehtisammallaji sompasammalten heimossa (Splachnaceae). Sen levinneisyysaluetta on Maan pohjoispuoliskon havumetsävyöhyke. Suomessa pohjansompasammalta esiintyy harvinaisena maan pohjoisosissa. Suomen alueella laji on erittäin uhanalainen (EN).
Pohjansompasammal on lyhytikäinen, ruusukelehtinen ja kasvaa yhdestä kolmeen senttimetriä korkeaksi. Lehdet ovat isoja, leveän soikeita, kapeakärkisiä ja jyrkästi suippenevia. Itiöpesäkkeen perä on mustanpunainen ja yhdestä kolmeen senttimetriä pitkä. Pesäkkeen tyvellä on sompamainen, pulleahko, lähes valkoinen laajentuma. Lehtituntomerkeillä laji on hyvin samannäköinen kuin keltasompasammal (Splachnum luteum), jonka itiöpesäkkeet ovat erivärisiä ja selvästi pitkäperäisempiä.
Pohjansompasammal kasvaa metsäisillä soilla hirven, poron ja muiden eläinten lannalla ja myös kangasmetsissä koivun mahlaa vuotavilla kannoilla. Itiöt ovat hyönteislevitteisiä ja leviävät erityisesti raatokärpästen mukana.