Capsicum lanceolatum on paprikoiden sukuun (Capsicum) kuuluva kasvilaji, jonka levinneisyysalue sijaitsee Guatemalassa, Meksikossa ja Hondurasissa. Lajista tunnetaan enää vain yksi luontainen esiintymä; muut ovat tuhoutuneet maaston raivauksessa viljelyskäyttöön.
Muiden sukunsa lajien tavoin C. lanceolatum on pystykasvuinen tuuhea pensas, joka voi kasvaa 1-5 metrin korkeaksi. C. lanceolatum eroaa muista paprikalajeista lehdillään, jotka ovat muodoltaan pitkänomaiset, 6–11 cm pitkät ja kasvavat vastakkaisina pareina.
C. lanceolatum kukkii toukokuusta joulukuuhun. Kukat kasvavat yksittäin. Kukkaperät ovat 1,5–3 cm pitkät kukinnan aikana ja kasvavat hedelmän kypsyessä 3-5 cm:iin. Kukassa on viisi kellervänvalkeaa tai valkoviolettia terälehteä, jotka sulautuvat tyvipäässä yhteen. Laji on itsepölyttävä.
Useimpien muiden villien paprikalajien tavoin C. lanceolatumin hedelmä on pieni ja pyöreä, halkaisijaltaan 7–10 mm, oranssinpunainen eikä lainkaan polttava. Siemenet ovat valkeahkoja tai mustia ja pituudeltaan 2-2,5 mm.
C. lanceolatumilla on 13 kromosomiparia. Muut 13-kromosomiparilliset paprikat ovat Brasiliassa kasvavia villilajeja, jotka tyypillisesti suosivat kosteita paikkoja ja tuottavat pieniä keltavihreitä ei-tulisia hedelmiä. C. lanceolatum eroaa näistä lajeista punertavilla hedelmillään.
C. lanceolatumin kasvuympäristö Guatemalassa ovat kosteat pilvimetsät 1 200–1 800 m:n korkeudessa. Laji on 13-kromosomiparillisista paprikoista pohjoisimmassa kasvava; muut ryhmän lajit esiintyvät pääasiassa kaakkoisessa Brasiliassa.
Laajin kuvaus C. lanceolatumista ja sen kasvupaikoista on Paul C. Standleyn tutkimusmatkalta vuosina 1938 ja 1939. Matkan yhteydessä kerättyjä herbaarionäytteitä säilytetään nykyisin Chicagon luonnontieteellisessa museossa (Field Museum of Natural History) Laji on kuvattu myös vuonna 1974 Paul C. Standleyn yhteistyöllä.
Paul W. Bosland johti vuonna 1991 uutta tutkimusretkeä Guatemalaan aiemmin tutkituille paikoille vuosina 1938 ja 1939 tehtyjen tarkkojen muistiinpanojen avulla. Retken päämääränä oli kerätä lisää näytteitä tarkempaa tutkimusta varten, koska lajista ei ollut eläviä yksilöitä saatavilla tutkimuksiin. Standleyn kuvaamista sijainneista yhdestäkään ei enää löydetty C. lanceolatumia, vaan kasvupaikat oli raivattu viljelysmaaksi tai niiltä löytyi uusiometsää. Alueelta ei myöskään löydetty uusia kasvustoja.
Myöhemmin uudelta aiemmin tuntemattomalta paikalta 1 133 hehtaarin laajuiselta mayaketsaalin (Pharomachrus mocinno) suojelualueelta löydettiin esiintymä, joka luokiteltiin C. lanceolatumiksi. Löydetyt kasvit poikkesivat aiemmin kuvatuista kukkien ja siementen värien osalta, mutta samankaltaista variointia tunnetaan myös muista paprikoista.
Perustuen muiden paprikalajien lisääntymisstrategioihin, Bosland on esittänyt, että ketsaali on tärkeä tekijä C. lanceolatumin siementen levittämisessä. Tätä tukisivat yhteinen levinneisyysalue ja se, ettei C. lanceolatum ole läsnä uudelleen metsittyneillä alueilla, missä muita pilvimetsälajeja kuitenkin esiintyy.
Boslandin mukaan villien paprikalajien luontaisten esiintymisalueiden suojeleminen on tärkeää, koska villilajeista saatava perimäaines voi mahdollistaa viljeltävien paprikoiden jalostamisen paremmin tauteja tai äärimmäisiä kasvuolosuhteita kestäviksi.
Lajin tieteellinen lajinimi (lanceolatum) viittaa sen kapeisiin lehtiin. Mayankielinen nimi lajille on "IC", johon kuuluu naksautusäänne. Espanjankielisiä yleisnimiä lajille ovat "yerba de pajarito" (kirj. "pikkulinnun yrtti") ja "pajarito del rio" (kirj. "joen pikkulintu").
Capsicum lanceolatum on paprikoiden sukuun (Capsicum) kuuluva kasvilaji, jonka levinneisyysalue sijaitsee Guatemalassa, Meksikossa ja Hondurasissa. Lajista tunnetaan enää vain yksi luontainen esiintymä; muut ovat tuhoutuneet maaston raivauksessa viljelyskäyttöön.
