Elaska (Lumpenus lampretaeformis) on ahvenkalojen lahkoon kuuluva kalalaji. Johann Julius Walbaum kuvasi lajin ensimmäisenä vuonna 1792.
Elaskaa esiintyy Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa Pohjois-Atlantin rannikkovesissä sekä Jäämeren vesissä muun muassa Grönlannissa ja Huippuvuorilla. Elaska elää myös Itämeren syvissä osissa.[1]
Elaska on kellertävän ruskehtavan läikikäs, vartalonmuodoltaan lähes käärmemäisen hoikka ja pitkulainen. Aikuinen elaska on pituudeltaan useimmiten alle 30 senttimetriä. Elaskan ruokavalioon kuuluvat pohjaeläimet, Itämeressä erityisesti massiäyriäiset.[2]
Elaska on pohjakala, joka elää tyypillisesti 100–200 metrin syvyydessä, mutta talvisin saattaa nousta 25 metrin syvyyteen. Elaskoja saadaan harvoin pyydettyä, joten se on melko tuntematon kalalaji eikä sillä ole taloudellista merkitystä.[2]
Ulkonäöltään elaskaa muistuttavat suomalaisista kaloista ankerias, kivinilkka, nahkiainen, pikkunahkiainen ja teisti.
Elaska (Lumpenus lampretaeformis) on ahvenkalojen lahkoon kuuluva kalalaji. Johann Julius Walbaum kuvasi lajin ensimmäisenä vuonna 1792.
