Damaliscus korrigum on afrikkalainen, topiantilooppien sukuun kuuluva tummanruskea antilooppilaji. Sen ja sen sukulaisten luokitus on muuttunut viime vuosina. Aiemmin sassabiantiloopilla (Damaliscus lunatus) oli neljä alalajia, joista kolme (korrigum eli D. k. korrigum, topi eli D. k. topi ja D. k. jimela) erotettiin 2000-luvun alussa omaksi Damaliscus korrigum-lajikseen.
Ne olivat aiemmin yleisiä koko Afrikan savanneilla, nykyisin niitä tavataan pirstaloituneella alueella Itä- ja Etelä-Afrikassa. Niiden lukumäärä on pienentynyt sadassa vuodessa merkittävästi, koska ne joutuvat kilpailemaan laitumista karjan kanssa ja koska niitä metsästetään ruoaksi. Alalajeista korrigum on vaarantunut, topi silmälläpidettävä ja D. k. jimela elinvoimainen. Maailman 1 850–2 650 korrigumia elävät enimmäkseen suojelualueilla ja niiden ympäristöissä, kun taas satatuhatta topia elää enimmäkseen suojelualueiden ulkopuolella. Noin 93 000 D. k. jimela-yksilöstä yli 90 % elää suojelualueilla.[2]
Damaliscus korrigum on väriltään hyvin tummanruskea ja sen lantioseudulla on sinisenmusta sävy. Säkäkorkeus on 100–130 cm ja paino 75–160 kg.[3][4] Sillä on pitkulainen pää, ja sen selkä viettää kohti häntää.[5]
Damaliscus korrigum-lajia tavataan savanneilla ja tulvaniityillä. Ne hypähtävät usein termiittikeon päälle tarkkailemaan ympäristöään. Alalajeista korrigumia tavattiin aiemmin Mauritaniasta ja Senegalista Tšadiin. Topeja oli aimmin Somalian eteläosissa ja Keniassa. Kenian populaatio on ennallaan, mutta Somaliasta ei ole tietoja. D. k. jimela eli Kenian lounaisosissa, Tansanian länsi- ja luoteisosissa ja Ugandan lounaisosassa, Ruandan koillisosassa sekä Burindin itäosan tulvaniityillä ja savanneilla. Laji on kadonnut Burundista.
Damaliscus korrigum on afrikkalainen, topiantilooppien sukuun kuuluva tummanruskea antilooppilaji. Sen ja sen sukulaisten luokitus on muuttunut viime vuosina. Aiemmin sassabiantiloopilla (Damaliscus lunatus) oli neljä alalajia, joista kolme (korrigum eli D. k. korrigum, topi eli D. k. topi ja D. k. jimela) erotettiin 2000-luvun alussa omaksi Damaliscus korrigum-lajikseen.
Ne olivat aiemmin yleisiä koko Afrikan savanneilla, nykyisin niitä tavataan pirstaloituneella alueella Itä- ja Etelä-Afrikassa. Niiden lukumäärä on pienentynyt sadassa vuodessa merkittävästi, koska ne joutuvat kilpailemaan laitumista karjan kanssa ja koska niitä metsästetään ruoaksi. Alalajeista korrigum on vaarantunut, topi silmälläpidettävä ja D. k. jimela elinvoimainen. Maailman 1 850–2 650 korrigumia elävät enimmäkseen suojelualueilla ja niiden ympäristöissä, kun taas satatuhatta topia elää enimmäkseen suojelualueiden ulkopuolella. Noin 93 000 D. k. jimela-yksilöstä yli 90 % elää suojelualueilla.