Kesäharso (Gypsophila elegans) on kohokkikasvien (Caryophyllaceae) heimoon kuuluva ruohovartinen kasvi. Lajia käytetään myös koristekasvina.[1]
Yksivuotinen kesäharso kasvaa 20–50 cm korkeaksi. Kasvi on puhtaanvihreä, kalju ja haarova. Lehtien muoto vaihtelee pitkulaisista lähes tasasoukkiin ja ne ovat 3–13 mm leveät. Kukinto on harsu, runsaskukkainen viuhko. Kukkaperät ovat monta kertaa verhiön pituisia. Verhiö on 3–5 mm pitkä, kellomainen, valkojuovainen ja viisiliuskainen. Ulkoverhiö puuttuu. Terälehdet ovat valkoisia tai punertavia, kynnellisiä ja 8–15 mm pitkiä. Emin vartaloita on kaksi kappaletta. Suomessa kesäharso kukkii heinä-elokuussa. Hedelmä on neliliuskaisesti aukeava kota.[1][2]
Kesäharso on alun perin kotoisin Vähästä-Aasiasta ja Kaukasukselta, mutta sitä tavataan monin paikoin muuallakin villiintyneenä uustulokkaana, muun muassa Fennoskandiassa.[3] Suomessa kesäharso on harvinainen viljelykarkulainen tai satunnainen uustulokkas eri puolilta maata Etelä-Lappia myöten.[4]
Villiintyneenä kesäharsoa tavataan pihoilla, joutomailla ja lastauspaikoilla.[1][2]
Kesäharsoa viljellään kesäkukkana puutarhoissa.[3]
Kesäharso (Gypsophila elegans) on kohokkikasvien (Caryophyllaceae) heimoon kuuluva ruohovartinen kasvi. Lajia käytetään myös koristekasvina.
