Siperianvehnä eli siperianvehniö (Elymus fibrosus, myös Agropyron fibrosum, Agropyron caninum var. biflorum ja Roegneria fibrosa) on monivuotinen heinäkasvien heimoon kuuluva tuulipölytteinen kasvi. Suomessa sitä tavataan harvinaisena maan pohjoisosissa ja se on luokiteltu uhanalaiseksi lajiksi.[1]
Mätästävä ja lyhytrönsyinen siperianvehnä kasvaa 40–70 cm korkeaksi. Korsi ja ylemmät tupet ovat kaljuja. Lehtilapa on 3–8 mm leveä, litteä ja kalju. Kukinto on 6–15 cn pitkä kerrannaistähkä, joka on nuokkuva ja väriltään sinipunerva. Tähkylät ovat 10–15 mm pitkiä ja kaleet soikeita ja suippokärkisiä. Ulkohelve on lähes kalju, vihneetön ja lyhytotainen. Siperianvehnä kukkii Suomessa heinä-elokuussa.[2][3]
Siperianvehnää tavataan Itä-Euroopassa muun muassa Venäjällä. Laji on vaeltaja, jonka siemenet kulkeutuvat helposti uusille kasvupaikoille.[4] Suomessa siperianvehnää tavataan siellä täällä Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosista Lappiin aina Utsjoelle saakka. Runsaimmillaan laji on Suomessa Kemijoen varrella.[5]
Siperianvehnä kasvaa hiekkaisilla jokitörmillä, rantaniityillä ja -pensaikoissa. Joskus sitä tavataan myös tien- ja radanvarsilla.[2]
Siperianvehnä eli siperianvehniö (Elymus fibrosus, myös Agropyron fibrosum, Agropyron caninum var. biflorum ja Roegneria fibrosa) on monivuotinen heinäkasvien heimoon kuuluva tuulipölytteinen kasvi. Suomessa sitä tavataan harvinaisena maan pohjoisosissa ja se on luokiteltu uhanalaiseksi lajiksi.