dcsimg

Siloneula ( Finlandês )

fornecido por wikipedia FI

Siloneula (Nerophis ophidion) on lieromainen kala. Se on 20-30 cm pitkä mutta vain noin puolen sentin levyinen.[2] Väriltään siloneula on viherä ja vatsasta kellertävä. Naaraalla on myös vaaleansinistä kirjailua kyljissä.[3] Siloneulan ainoa evä on pieni selkäevä, jonka avulla kala pystyy liikkumaan hitaasti. Uidessaan se kiemurtelee koko ruumiillaan. Rantavesien suurlevät ja muukin vesikasvillisuus tarjoaa suojaisia paikkoja hidasliikkeisille siloneuloille.

Siloneulat kutevat heinäkuussa. Värikkään kutuasun omaava naaras kiinnittää mätimunat monimutkaisten kutumenojen saattelemina koiraan huolehdittavaksi sen vatsaan.[2]

Siloneulaa tavataan kaikilla Suomen rannikoilla Oulun korkeudelle asti. Se piileskelee usein levien, varsinkin rakkolevän joukossa, josta se saattaa joutua vahingossa kalastajan verkkoon. Siloneula syö eläinplanktonia ja muita pikkueläimiä. Talveksi siloneulat siirtyvät syvänteisiin.[2]

Lähteet

  1. Pollom, R.: Nerophis ophidion IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.3. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 20.1.2015. (englanniksi)
  2. a b c Siloneula Suomalaisen Kalastusmatkailun Edistämisseura SKES ry. Viitattu 2.4.2015.
  3. Siloneula Luontoportti. Viitattu 2.4.2015.

Aiheesta muualla

Tämä kaloihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
licença
cc-by-sa-3.0
direitos autorais
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visite a fonte
site do parceiro
wikipedia FI

Siloneula: Brief Summary ( Finlandês )

fornecido por wikipedia FI

Siloneula (Nerophis ophidion) on lieromainen kala. Se on 20-30 cm pitkä mutta vain noin puolen sentin levyinen. Väriltään siloneula on viherä ja vatsasta kellertävä. Naaraalla on myös vaaleansinistä kirjailua kyljissä. Siloneulan ainoa evä on pieni selkäevä, jonka avulla kala pystyy liikkumaan hitaasti. Uidessaan se kiemurtelee koko ruumiillaan. Rantavesien suurlevät ja muukin vesikasvillisuus tarjoaa suojaisia paikkoja hidasliikkeisille siloneuloille.

Siloneulat kutevat heinäkuussa. Värikkään kutuasun omaava naaras kiinnittää mätimunat monimutkaisten kutumenojen saattelemina koiraan huolehdittavaksi sen vatsaan.

Siloneulaa tavataan kaikilla Suomen rannikoilla Oulun korkeudelle asti. Se piileskelee usein levien, varsinkin rakkolevän joukossa, josta se saattaa joutua vahingossa kalastajan verkkoon. Siloneula syö eläinplanktonia ja muita pikkueläimiä. Talveksi siloneulat siirtyvät syvänteisiin.

licença
cc-by-sa-3.0
direitos autorais
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visite a fonte
site do parceiro
wikipedia FI