Kasuariinakasvit (Casuarinaceae) on pieni kasviheimo koppisiemenisten Fagales-lahkossa. Sen läheisiä sukulaisia ovat koivukasvit (Betulaceae).
Kasuariinakasvit ovat tunnettuja häkellyttävästä yhdennäköisyydestään havupuiden kanssa, mikä johtuu surkastuneista lehdistä (kärkioksat näyttävät pitkiltä neulasilta) ja käpymäisistä emikukinnoista ja hedelmistöistä. Juurten kasvussaan ehkäistyneissä haarakimpuissa on ilmakehän typpeä sitovia bakteereja. Pienet suomulehdet sijaitsevat kiehkuroissa ja ovat ehytlaitaisia ja korvakkeettomia. Kukat ovat yksineuvoisia ja kasvit yksi- tai kaksikotisia. Kukinto on pallomainen tai tähkämäinen, ja kukat sijaitsevat siinä kukin oman tukilehtensä hangassa. Hedekukissa on kaksi kehälehteä ja yksi hede, jonka ponsi on vaihtelevissa määrin lokerosidettä pidempi. Emikukissa on kookkaat esilehdet ja sikiäin, jossa on vain yksi fertiili emilehti. Siitä kehittyy samara eli siivellinen pähkylä, joka näyttää suojuslehtensä ansiosta siemeneltä käpysuomussa; samarat vapautuvat kun suojukset avautuvat.[1]
Kasuariinakasveja tavataan Madagaskarissa ja muilla Intian valtameren saarilla, Malaijien saarilla, Australiassa ja Tyynenmeren lounaisosien saarilla. Lajien keskittymä on Australiassa.[2]
Heimoon kuuluu neljä sukua ja 95 lajia. Niiden lähimpiä sukulaisia ovat koivukasvit ja heimo Ticodendraceae.[3]
Kasuariinakasvisuvut:[4]
Monien lajien kovaa puuta käytetään raaka-aineena mm. huonekaluteollisuudessa, ja joitakin pidetään koristepuina kuivilla seuduilla.[5]
Kasuariinakasvien levinneisyyskartta.
Allocasuarina decaisneana.
Gymnostoma poissonianum, käpymäisiä hedelmystöjä.
Kasuariinakasvit (Casuarinaceae) on pieni kasviheimo koppisiemenisten Fagales-lahkossa. Sen läheisiä sukulaisia ovat koivukasvit (Betulaceae).
_002.jpg)
